Monsuunia sisällä ja ulkona

Joona lauleskelee kaikkien laulujen mukana, mitä vaan suinkin osaa. Eräänä iltana hyräilin itsekseni Sliippareiden ei oo kioskilla nakkeja biisiä, joka on alun perin Little Richard:n Keep on Knocking. Joona tarttui heti kertosäkeeseen mukaan. En kuollaksenikaan sitten muistanut koko kappaleen sanoja, joten netti auki ja hakemaan. Ei löytynyt sanoja eikä kappaletta, ihme kyllä. Tosin jäin juutuubiin kiinni koko illaksi (Joonan nukkumaanmenon jälkeen). Surffaamisen jälkeen mietitytti tosi kovasti olikohan se tosiaan Elvis, joka keksi rokettirollin, kun kovaa kamaa löytyi ennen tai samoihin aikoihin mm. tuolta pikku-rikulta. Tommi sitten oli ystävä hädässä ja lähetti tuon kyseisen Sleepy Sleepersin kappaleen, jota nyt sitten ollaan kuunneltu. Vanhaksi tässä alkaa tuntea itsensä, kun tätä kirjoittaessani katselen ja kuuntelen samalla History Channel:lta tulevaa Metallica Black-ohjelmaa. En kuvitellun Metallican vielä olevan historiakamaa, mutta niin se aika laahustaa.

Eräänä aamuna oli sitten meidän kylppärissä tarjolla lämmin suihku samalla, kun istui pytyllä. Toisin sanoen katonrajaan pultattu lämminvesivaraaja oli päättänyt ruveta vuotamaan. Soitto maintenanceen ja rööriroopet riensivät paikallistamaan vikaa. Vika oli lämminvesivaraajassa, kuten osasimme päätellä. Paikalle kutsuttiin sitten erikoistuneet merkkiliikkeen miehet, jotka diagnosoivat vian tarkemmin ja lupasivat tulla seuraavana päivänä kello 13 ehjäämään kojeen. No kavereita ei kuulunut vielä kolmeltakaan ja Marin piti lähteä asioille. Olivat sitten tulleet sen jälkeen ja jättäneet käyntikorttinsa oven väliin. Uusi aika saatiin sitten sovittua seuraavaksi päiväksi ja taas saa nauttia lämpimästä suihkusta.

Bensan hinnasta on ollut kova polemiikki myös täällä Intiassa ja hinnankorotuspaineet ovat olleet kovat. Alkuviikosta lähti liikkeelle huhu, että hintoja tullaan korottamaan. Sen seurauksena tapahtui aika ihmeellistä. Huoltoasemat löivät pumput lukkoon ja kieltäytyivät myymästä polttoainetta. Katsos liemestä saa paremman katteen, jos sen saakin myydä kalliimmalla parin päivän päästä. Tänään sitten uudet hinnat julkistettiin ja kalliimpaa menovettä oli taas ostettavissa.

Ilmasto täällä osaa lukea kalenteria, kun kesäkuun vaihtuessa alkoi monsuuni. Ilma on mukavasti viilennyt ja sataa tiputtanut on harvasepäivä, tosin vasta iltaisin kello 17 jälkeen ja kestoltaan noin vartin. Suomen matka kesälomineen kurkistelee jo ihan nurkan takana ja mitä lähemmäksi se tulee, sitä enemmän sitä odottaa. Tähänkin päivittelemiseen tulee nyt sitten luova tauko, mikä tekstin laadusta päätellen on ihan paikallaan

Kiitos kommentista Marjaleena, autetaan mielellämme, mutta voisitko lähettää meille jotenkin fiksusti yhteystietosi. Sen verran, että tuo Kanadalainen koulu sijaitsee tuolla toisella puolella kaupunkia, joten jos austelee täällä meilläpäin, tulevat koulumatkat aika pitkiksi ja aikaavieviksi.

Coorg, The Scotland of India

Viime perjantaina oli meidän vuoro pitää lasten playgroup. Eipä siinä ole paljon järjestämistä, kun emännän on määrä tarjota juotavat ja muuten homma hoituu nyyttäriperiaatteella. Olen opettanut Famlan leipomaan korvapuusteja niin hän siinä aamupäivän leipoi kovalla kiireellä, sillä pelkäsimme, että tulee taas sähkökatko ja pullat jäävät jälleen paistamatta. Onneksi näin ei käynyt ja vieraat saivat vastaleivottuja pullia ja hyvin tuntui maistuvan sekä aikuisille että lapsille. Jossain vaiheessa laskin, että meitä oli noin 10 aikuista ja 15 lasta niin kyllä sitä menoa riitti. Onneksi olin pyytänyt, että Famla jää vielä siivoamaan vieraiden lähdettyä niin saatiin heti omenamehut ja keksinmurut pois lattialta.

Vieraiden lähdettyä Joona leikki sohvalla ja hyppäsi sieltä alas huonolla menestyksellä. Hetken oli hiljaista ja sitten alkoi itku ja veri valui huulesta. Hampaat olivat iskeytyneet alahuuleen ja jälki oli sen mukainen. Sitä siinä paranneltiin ja tilanteen rauhoituttua Joona oksensi ja halusi sitten nukkumaan. Oltuaan hetken omassa sängyssään hän siirtyi meidän sänkyyn ja oksensi sinne sitten seuraavaksi. Eipä muuta kun lakanat vaihtoon ja Petri pesemään petauspatjaa. Tämä oli Joonan ensimmäinen oksennustauti ja tilanteen teki kurjaksi se, että olimme lähdössä aamulla klo 6 Virtasen perheen kanssa retkelle maaseudulle ja vuoristoon.

Viideltä oli herätys, mutta sehän on meillä viikonloppuisin aivan normaalia, sillä yleensä siihen aikaan ollaan jo matkalla golfkentälle. Joona nukkui yön hyvin ja päätimme lähteä matkaan. Ensimmäinen kunnon pysähdys oli muutaman tunnin ajomatkan jälkeen paikassa nimeltä Ranganathittu Wildlife Sanctuary. Tämä on tärkeä lintujen pesimäpaikka ja lintubongarit ovat jäljittäneet lintulajeja niinkin kaukaa kuin Siperiasta, Australiasta ja pohjois-Amerikasta. Vuokrasimme veneen soutajalla ja pääsimme näkemään lukemattoman määrän erilaisia lintuja ja muutaman krokotiilin sekä jättiläislepakot. Tämän pysähdyksen yhteydessä lapset saivat välipalaa ja siinä kävi sitten niin, että Joona oksensi autossa kaiken mitä oli suuhunsa laittanut. Onneksi poika nukahti tämän jälkeen ja meidän matka jatku pienten kylien ja maaseudun halki kohti vuoristoa ja kahviviljelmiä. Matkalla pysähdyimme Orange County lomakeskuksessa lounaalla ja sieltä jatkoimme vielä Madikeriin, josta olimme varanneet majoituksen kahdeksi yöksi.

Aamiaisen jälkeen lähdimme Nagarholen kansallispuistoon ja vaikka matka oli pitkä ja tie huono niin maisemat olivat upeat. Matkalla kävimme vielä katsomassa Irupu vesiputoukset ja tarinan mukaan putouksen vesi on erittäin pyhää ja olihan siellä intialaisia kylpemässä. Putousten jälkeen ajoimme kansallispuistoon ja siellä teimme noin tunnin kierroksen safaribussilla. Puistossa on mahdollista nähdä erilaisia villieläimiä luonnonvaraisena mm. panttereita, tiikereitä, norsuja, biisoneita, antilooppeja, kauriita jne. Lisäksi siellä on 250 erilaista lintulajia sekä käärmeitä ja krokotiileja. Mitään takeita ei anneta yhdenkään eläimen näkemiseen sillä alue on valtava, mutta onneksi näimme mm. kauriita ja norsuja. Kierroksen jälkeen lähdimme paluumatkalle ja illaksi hotelliin. Joona voi tänään paremmin, mutta tauti oli tarttuvaa sorttia ja illallisen jälkeen oli minun vuoro, mutta jätettäköön yksityiskohdat kertomatta.

Maanantaina aamulla lähdimme paluumatkalle, mutta pysähdyimme ensin Dubare elefanttileirillä, jossa pääsimme seuraamaan elefanttien aamupesua ja tähän olisi jopa itse saanut osallistua, mutta jätimme väliin. Kävimme kyllä sitten silittämässä norsuja ja Joona jopa uskalsi mennä yhden selkään, tosin rohkeus petti eikä poikaa naurattanut lainkaan norsun selässä. Elefanttileirin jälkeen ajoimme vielä Little Tibettiin, toiseksi suurin Tiibettiläinen luostari Intiassa ja kyllä täytyy sanoa, että paikka oli vaikuttava.